Paljon puhutut VRL'n hallitusvaalit ovat edessä (hui hirvitys).  Katselin tosiaan itsekin mahdollisia virkoja uskotellen itselleni että voisin jopa jotain niistä hakea itselleni, mutta taas kerran, kuten myös monien muiden virkojen edessä alkoi pelottaa. Olenko se vain minä joka pelkää saavansa viran ja sitten ei tietäisi mitä tehdä, vai onko asioiden hankaluus / näennäinen hankaluus ihan yleinen syy sille ettei mihinkään virkoihin ole tarpeeksi hakijoita? Meepun sanoja uskoessa työt eivät tietenkään tunnu kovin raskailta tai edes vaikeilta, mutta laiskuus / epäröinti / viitsimättömyys kuitenkin estää ryhtymästä tuumasta toimeen. Suunnittelin samoin myös aivan tosissani jalostusliiton tuomarikoulutukseen hakeutumista, topikissa juttu vielä vaikutti hyvältä mutta hui hirvitys mitä työtä homma vaatiikaan. Essee, aktiivista pyörimistä foorumilla. En epäile, ettenkö jaksaisi niitä tehdä, mutta silti. Minun kannaltani kaikki on niin epävarmaa. Entä jos hamstraan itselleni liian paljon tehtävää ja sitten yhtäkkiä koko virtuaalitouhu ei tunnukaan enää miltään ja koneen avatessa joka paikka on täynnä työtä ja kesken jääneitä tehtäviä? Olen lopettanut tämän jo niin monta kertaa kesken kaiken, etten uskalla ottaa vastuuta harteilleni.

Kukaan ei halua kouluttautua tuomariksi / vastaavaksi, sillä se vaatii niin saamarin paljon työtä. Ja ainahan sen voi hoitaa joku muu, miksi juuri minun pitäisi olla tuomari? Antaa muiden hoitaa, niiden jotka jaksavat. Mutta kun kukaan ei jaksa.