Junnailenpa tässä taas melkolailla paikoillani. Siispä on juuri hyvä sauma kirjoittaa blogiin siitä, mitä voisin mahdollisesti ehkä pitäisi täytyisi olisi kivaa tehdä sitten kun jaksaa. Eikö ole ihanaa, kiinnostavaa ja ennenkaikkea todella tärkeää.

Pitäisi tuoda hevosia. Näyttää uhkaavasti siltä, että vaikka kuinka yritän aina pitää tallin fiksun kokoisena myymällä parikymmentä hevosta kerralla pois, sama määrä uusia hevosia ajautuu nurkkiini pyörimään alle puolessa vuodessa.  Mutta kun minä niin tarvitsin niitä kahta uutta galiceñoa, Barulloa ja Miraa. Ja tietysti myös Lovea ja Buuta. Eikä pidä unohtaa niitä painteja ja pintoja, jotka odottavat alitajunnassani että keksisin ne ja tekisin niille sivut.

Pitäisi järjestää kisoja. Näyttelyistä uupuu yhdet tulokset, joiden tuomaroijalle pitäisikin tästä jo alkaa lähettelemään uutta herättelyviestiä. En ole järjestänyt minkäänlaisia kilpailuja sitten syyskuun, ja niistä yhdet ovat vieläkin arpomatta. Olen hirveä, julma ja raaka ihminen.

Pitäisi tehdä kaikenlaista, jota en edes muista enää. Olen auvoisasti päässyt eroon niistä kaikista mieleni pohjattomissa soissa pomppivista ärsyttävistä "tee sitä tee tätä" -tunteista. Nyt ne ovat vihdoin uponneet päälakiaan myöten. Ainoa vain, että minun todella pitäisi totella niitä eikä hukuttaa niitä limaisiin soihin.